Palvelemme nyt myös Etelä-Kymessä; avasimme toimiston Haminaan! Lue lisää

Työnantaja, tiesitkö nämä asiat vuosilomista?

22.4.2021 — Yleinen

Lomakausi lähestyy ja pian koittaakin kauan odotettu kesäloma. Lomakausi on ajanjakso vapusta syyskuun loppuun, eli 2.5.-30.9. välinen aika, jolloin pääsääntöisesti kesälomat erääntyvät pidettäviksi.

Työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden 1.4.-31.3. aikana työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Päivien raja kulkee lomanmääräytymisvuoden lopussa; jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti yli vuoden 31.3. mennessä, lomaoikeus on 2,5 päivää. Jos työsuhde siis alkaa 1.4. on lomaoikeus seuraavana vuonna täydet 30 päivää, koska työsuhde on jatkunut 31.3. mennessä täyden vuoden.

Loman pituus on aina kokonaisia päiviä eli puolikas päivä pyöristetään aina täydeksi lomapäiväksi.

Vuosilomapäiviä ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. 14 päivän säännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kaikkina kuukausina vähintään 14 päivänä. Ne työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät työtä kuukaudessa alle 14 päivänä, mutta vähintään 35 tuntia, kuuluvat 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Työntekijä voi kuulua vain jompaankumpaan ryhmään, sääntöjä ei toisin sanoen noudateta rinnakkain.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on siis joko 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa riippuen työntekijän ansaintasäännöstä.
Myös monet työssäolonveroiset ajat otetaan huomioon täyttä lomanmääräytymiskuukautta määriteltäessä. Näitä ovat esimerkiksi poissaolot, joista työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkkaa (mm. työajan tasaamisvapaat, sairauspoissaolot tai lääkinnällinen kuntoutusaika (75 työpäivään saakka), äitiys-, erityisäitiys, isyys- tai vanhempainvapaat, opintovapaat, lomautusaika, reservin harjoituksen, siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen tai luottamustehtävien hoitamisen vuoksi, kuitenkin lakien mukaiset rajoitukset kertymärajoissa huomioiden.)

Ne henkilöt, jotka työsopimuksensa mukaan työskentelevät alle 14 päivää ja alle 35h kuukaudessa, kuuluvat ns. vapaaoikeuden piiriin. Heillä on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, mutta vapaata voi saada vain kaksi päivää työssäolokuukaudelta.

Työnantajan velvollisuus on pitää vuosilomakirjanpitoa työntekijöidensä lomista, lomakorvauksista, lisävapaapäivistä ja säästövapaista. Kirjanpitoon kirjataan vuosilomien pituudet ja ajankohdat, lisävapaapäivien määrät ja ajankohdat sekä vuosiloma-ansioiden suuruus ja laskentasäännöt.
Onko sinun vuosilomakirjanpitosi ajan tasalla?

Loma-ansioiden maksamisen yhteydessä työntekijälle annetaan laskelma, jossa loma-ansioiden suuruudet ja määräytymisen perusteet eritellään. Lomapalkka maksetaan lain mukaan ennen lomalle jäämistä.

Vuosilomapalkan laskentatapa määritellään maaliskuun lopun tilanteen mukaan eli toisin sanoen sen mukaan, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä.
Kuukausi- tai viikkopalkkaisen sekä 14 päivän säännön piirissä olevan tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka vastaa normaalia palkkaa myös vuosiloman ajalla. 14 päivän säännön piiriin kuuluvan tuntipalkkaisen lomapalkka lasketaan keskipäiväpalkan mukaan, kun taas 35 tunnin säännön piiriin kuuluvan lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti.
Luontoisedut annetaan vuosiloman aikana vähentämättöminä. Sellainen etu, joka ei ole käytettävissä vuosiloman aikana, kuten työpaikalla tarjottava lounasetu, korvataan rahana. Mikäli lounasetu annetaan lounassetelin/kortin muodossa loman ajalle, ennakonpidätys toimitetaan koko nimellisarvosta. Ravintoetu on tarkoitettu kotimaan työpäiville.

Työehtosopimuksissa on määritelty erilaisia lomalaskentatapoja, kuten lomapalkkasopimus (lomakta) tai esimerkiksi rakennusalalla vuosilomakorvaus 18,5% joka muodostuu lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen kokonaisuudesta.

Vuosilomalaki ei tunne lomarahaa/lomalta paluurahaa, vaan se määräytyy työehtosopimusten mukaan tai erikseen sovitusti.

Työsuhteen päättyessä työntekijä saa vuosilomakorvausta mikäli kertyneitä vuosilomia jää pitämättä.

Muistathan myös yhteenlaskusäännön lomakorvauksia maksettaessa? Lomaoikeus karttuu alkamis- ja päättymiskuukauden työtunneilta, jos aloittamis- ja päättymiskuukaudelta ei ole ansaittu lomaa ja jos työntekijä ei ole pitänyt päivääkään lomaa työsuhteensa aikana.

Työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Työntekijää on kuitenkin kuultava ennen loman sijoittamista eli hänen toiveensa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Lomasta on kuitenkin ilmoitettava kuukausi ennen loman alkamista.

Vuosilomasta 24 päivää on sijoitettava lomakaudelle. Sen ylittävän osan voi sijoittaa lomakauden ulkopuolelle ennen seuraavan lomakauden alkamista (ns. talviloma). Vuosilomalaissa on määritelty, että vähintään 12 arkipäivää on annettava yhdenjaksoisena ja loput voi sijoittaa lomakauden ulkopuolelle, jos se  työnantajan työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä.

Vuosiloma kuluu arkipäiviltä, myös lauantailta. Työehtosopimuksissa voi olla kuitenkin sovittuna toisin. Vuosilomaa ei kulu sunnuntailta, itsenäisyyspäivältä, joulu- ja juhannusaatolta, pääsiäislauantailta eikä vapunpäivältä.

Jäikö jokin askarruttamaan? Vuosiloma-asioissa saat meiltä apua tarvittaessa!
Mukavaa lomakautta!

 

Terveisin, Dextellan palkkatiimi

 

Vilma Soimakallio
Palkkahallinnon palveluesimies, PHT
Yrityspalvelu Dextella Oy
Kauppalankatu 4
45100 Kouvola
vilma.soimakallio@dextella.fi
puh. 044 761 5925, 05 46 000 250 (vaihde)
www.dextella.fi